Elementaalien tasolla katsoin ihmiskunnan muistiin, joskin samanaikaisesti ilmakehän muistirakenteisiin (kiteisiin). Katsoessani ilmakehä oli täynnä mustia kiteytymiä.

Kiteytymät muistuttivat soluja ja ne rakentuivat täysin samalla tavoin kuin maaplaneettamme soluelämä, niillä oli selvä yhteys toisiinsa. Solukiteytymät leijailivat suhteellisen irrallisina toisistansa, niiden lomitse pystyin näkemään avaruudesta maata lähestyvät Galaktisen Liiton valoalukset. Näitä valoaluksia näkyi solukiteytymien välitilasta ensin hyvin vähän ja ajoittain harvakseltaan.

Ihmiskunnan kehittyessä, ajallisuudessa kuljettiin eteenpäin ja valoalukset välähtelivät yhä useammin sekä tiheämmin. Ne vaikuttivat maan kehityksen olosuhteisiin. Samassa kehityssuhteessa kuin alukset vaikuttivat maahan nämä mustat solut alkoivat harventua. Niiden väliset rajat hämärtyivät sulautuen toisiinsa nyt yhtenäiseksi harmaan läpikuultavaksi pilvimassaksi.

Olin siirtynyt ihmiskunnan muistissa nykyaikaan ja huomasin, kuinka harmaan läpikuultava pilvimassa täytti kaiken tilan maan ilmakehästä. Elementaalienergioiden tasolla näin kaiken sen, kuinka harmaasta pilvimassasta ihmiskunnan sumuisesta muistista nousi esiin yksitellen ja vuorotellen sekä peräkkäin kaikkea, mitä ihminen on keksinyt hallitakseen toisiansa sodan välinein.

Pilvestä nousi esiin aivan kaikkea, mitä ihminen on keksinyt liikkuakseen maaplaneetalla: lentokoneita, ufoja, raketteja, sodan välineitä. Ne tulivat esiin graafisina, arkkitehtuurisina sekä moniulotteisina läpinäkyvinä rakennemalleina. Jokainen hallinnan laite, sodan väline ja kulkuväline syöksyi yksitellen sekä ajallisessa järjestyksessä vuorotellen kohti maata.

Syöksyessään maata kohden jokaisesta laitteesta irtoili osasia, ne olivat kaikki torsoja ja vaikutukseltaan vastakohtaisia luonnon energioihin. Näkemissäni laitteissa oli aina jokin vajaus ja puute, lisäksi syöksyessään maata kohden niistä irtoili osia. Aavistuksenomaista hetkeä ennen kuin sodan välineet olisivat osuneet maahan aiheuttaen suurta tuhoa kaikelle maan soluelämälle, ne yksitellen katosivat, haihtuivat olemattomiin luonnon muistirakenteista.

Ihmiskunnalla on hyvin pian tuleva valinta edessään, haluavatko he kehittyä sotien täydellisen tuhon vaiko rauhan valinnan kautta.

Tulevan valinnan meille osoittavat omalla esimerkillään maan lapset ja nuoriso. He iloitsevat saavuttamastaan henkisestä vapaudesta.

Kun Ihmiskunnan valinta oli tehty huomasin kulkevani uudessa ajassa kohti tulevaisuutta. Kuljin näyssä asutuskeskuksien ja kaupunkien kautta ja näin sen, kuinka kaikkialla maassa asuntoja rakennettiin uudestaan.

Kokonaisia kaupunkeja rakennettiin täysin uudestaan, niitä paranneltiin, asutus-arkkitehtuuria kaunistettiin. Kaikkialla planeettamme elämässä oli alkanut oikeudenmukaisempi jälleenrakentamisen aika.

Harmaa pilvimassa alkoi jälleenrakentamisen aikana rakoilla ja huomattavasti pienentyä. Galaktisen Liiton alukset vaikuttivat uudella tavalla maan olosuhteisiin. Samassa suhteessa, kuin nuorison aloittama rakentaminen edistyi, harmaat pilvet alkoivat kadota kokonaan pois muistirakenteista. Muistirakenteet puhdistuivat.

Jälleenrakentamisen aikana ihmiskunnan Vanhimmat Viisaat Valkoisen Sisar-Veljeskunnan Mestarit tulivat omana todellisena Itsenään esiin julkisuuteen. Tämän jälkeen kun rakentaminen oli saatettu päätökseen, ilmasto ja sen harmaat pilvet olivat puhdistuneet kokonaan pois, kuljin jälleen uudessa ajassa tulevaisuutta.

Huomasin olevani Suomen Lapin yläpuolella suurikokoisessa valkoisessa Liiton aluksessa. Aluksen sisällä olemukseltaan täysin valkea Vanhaikäinen Sanat Kumara kantoi sylissään vastasyntynyttä tyttölasta. Olin itse tuossa aluksessa mukana ja näin minne lapsi tuotiin (perheeseen). Siitä tiesin Kosmisen opettajan saapuneen maahan - tiedän sen, että lapsi on syntynyt.

Tapahtuman jälkeen näin, kuinka Galaktisen Liiton valoalukset laskeutuivat Maan pinnalle, vierailevat olennot, nekin jotka eivät olleet aikaisemmin maassa käyneet tulivat osaksi maan ihmiskuntaa. Vierailijoiden joukossa oli hyvinkin outoja elämänmuotoja. Osa muistutti lähinnä Maan "eläinkuntaa". Tästä ymmärsin sen, että maan eläinkunnasta kehittyy hyvin pitkän ajan kuluessa ihmisen kaltaista elämää, omana muotonaan.

Luonnon tietoisuuden kehittyessä – ja myös "eläinmaailman" tietoisuuden kehittyessä ihmisen kaltaiseksi - suuri osa ihmiskuntaa päätti valintanaan nousta laskeutuneiden Galaktisen Liiton valoalusten mukana avaruuteen, heille suunnitelmallisesti varattuihin uusiin asutusmaailmoihin.

Maahan jääneet rakensivat täysin uutta yhteiskuntaa.