Geshe
Pema Dorjeen laaja haastattelu on ilmestynyt Ultra-lehdissä
4/2016 ja 5-6/2016. Hänen opetuksistaan on ilmestynyt myös
kirja.
Geshe Pema Dorjee on syntynyt Tiibetissä ja tänä
päivänä hän asuu Dharamsalassa Intiassa. Hän alkoi vierailla ja antaa
opetuksia länsimaissa vuodesta 1997 lähtien. Nykyisin hän antaa
buddhalaisia opetuksia seuraavissa maissa, Intia, Nepal, Norja,
Ruotsi, Suomi, Sveitsi, Belgia, Hollanti, Ranska, Israel ja
Yhdysvallat.
Geshe Pema Dorjee vieraili ensimmäisen kerran
Suomessa vuonna 2002, mutta varsinaiset opetukset alkoivat vuonna
2004. Siitä lähtien hän on antanut buddhalaisia opetuksia
säännöllisesti - Suomessa vuosittain - opetukset ovat olleet
pääsääntöisesti kesäisin. Suomessa opetukset ovat olleet Helsingissä,
Siikajoella ja Kajaanissa ja Eestissä Tallinnassa.
Geshe Pema Dorjeen opetustapa
Hänen huumorilla höystettyyn, käytännönläheiseen
ilmaisutapaan, syvällä ymmärryksellä, kestävällä kärsivällisyydellä,
rakastavalla ystävällisyydellä, myötätunnolla ja rakastavalla
anteliaisuudella ladattuun opetustapaan, on lukuisilla suomalaisilla
ja eestiläisillä ollut ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua jo
vuosikausia.
Nyt suomalaisilla on harvinainen tilaisuus
tutustua Geshe Pema Dorjeen opetuksiin kirjallisessa muodossa
ensimmäisenä koko maailmassa. Vuonna 2015 Biokustannus Oy julkaisi
ensimmäisen kirjan hänen opetuksistaan.
Kirjan koko nimi on Lamrimin henkisiä Opetuksia -
Selityksiä Tsongkhapan Lamrimin henkiseen lauluun. Kirjan opetukset on
koottu Geshe Pema Dorjeen Suomessa vuoden 2005 kesällä antamista
Lamrim Chenmo opetuksista.
Kirja on ensimmäinen teos kirjasarjassa, jossa
julkaistaan Geshe Pema Dorjeen opetuksia suomenkielellä.
Lamrim Chenmo eli Valaistumiseen johtavan Polun asteet
LAM-RIM CHEN-MO on tiibetinkieltä ja se
tarkoittaa suomeksi ”Valaistumiseen johtavan Polun asteet”. Lamrin
Chenmo on Je Tsongkhapan (1357-1419), suuren tiibetinbuddhalaisuuden
reformaattorin kirjoittama ja sen englanninkielinen käännös on
kolmiosainen, yhteensä 1189 sivuinen kirjasarja. Kirjasarjan
englanninkielinen nimi on The Great Treatise on the Stages of the Path
to Enlightenment : Volume I, II, III.
Geshe Pema Dorjeen kirjan opetukset käsittelevät
kirjan toista osaa, jonka tiibetinkielinen nimi on Lamrim Ngamgur ja
suomenkielellä Lamrimin henkinen laulu.
Kirja sisältää neljän opetuspäivän opetukset ja
on alkuperäisen Je Tsongkhapan opetusten Lamrimin henkinen laulun
tiivistelmä. Opetukset käsittelevät Lamrimin 28 säettä ja antavat
niille perustavaa laatua olevan merkityksen. Muutamia otteita ja
tiivistelmiä kirjan sisältämistä opetuksista.
Ensimmäinen opetuspäivä
Kirjan ensimmäisessä opetuspäivässä käsitellään
opetuksiin valmistautumista ja kuinka kuulijoiden motiivin pitäisi
olla puhdas ja selkeä. ”Opetusten alussa Opettaja lausuu pitkän
omistautumisrukouksen alkaen aina opetuslinjan alusta Buddha
Shakyamunista Je Tsongkhapaan ja Opettajan omaan Juuriopettajaan
saakka”.
Kehoitetaan kunnioittamaan Opettajia ja Opetuksia
ja Opetustekstejä, niin että ei laiteta opetustekstejä lattialle tai
istuta niiden päälle, säilytetään tekstit laukussa, pöydällä, kaapissa
tai kirjahyllyssä.
Buddhasta sanotaan seuraavaa: ”Buddha valaistui,
koska hän oli ansainnut suunnattomasti hyveitä. Myös Buddhan keho on
muodostunut miljoonista erinomaisista hyveistä. Buddhan koko olemus
muodostuu kaikista lukemattomista hyveistä. Buddha on siis kaikkien
hyveiden ilmentymä. Buddhan opetukset täyttävät tuntevien olentojen
kaikki toiveet”.
Toinen opetuspäivä
”Opetusten kuuntelemisen motiivi on tehdä meidän
elämästämme merkityksellinen, jotta voimme olla hyödyksi kaikille
aistiville olennoille”. Opetuksista sanotaan: ”Jo yksi opetustilaisuus
ja tästä Lamrimista kuuleminen kerää varmasti suunnattoman hyveen,
joka on kaikkien Buddhan opetusten opettamisen ja kuuntelemisen
vertainen”.
Opettajalle omistautumisesta sanotaan: ”Kaikki
Lamrimia harjoittamalla saadut hyvät ominaisuudet perustuvat
opettajalle omistautumiseen. Opettajaa kunnioitetaan valaistumisen
saavuttamiseen asti ja heidän neuvojaan ja opetuksiaan vaalitaan ja
pidetään mielessä minne tahansa menemmekin ja mitä tahansa teemmekin”.
Kolmas opetuspäivä
Kunnioitus teemalla jatketaan: ”On hyvin tärkeää
omata erittäin puhdas kunnioitus, luottamus, ja omistautuminen
henkiselle opettajalle tekemällä henkisiä harjoituksia”.
Dharmasta sanotaan: ”Myötätunto on dharmaa.
Rakkaus on dharmaa. Eettinen kurinalaisuus eli Sila on dharmaa.
Kymmenen ohjesäännön harjoittaminen on dharmaa”.
Valmistavista puhdistusharjoituksista sanotaan ja
ne ovat seuraavat:
1.) 100 000 Maahan kumartamista.
2.) 100 000 Varjasadhumantraa.
3.) 100 000 Turvautumisrukousta.
4.) 100 000 Mandalauhrausta.
”Jos on todella sitoutunut ja päättäväinen on
tällaisten harjoitusten tekeminen mahdollista”.
Mielen kehittämisestä ja bodhicittasta sanotaan:
”Mielen kehittäminen tarkoittaa bodhicittaa. Bodhicitta tarkoittaa
epäitsekästä aikomusta saavuttaa valaistuminen kaikkien olentojen
hyväksi. Mahayanaharjoituksen on liityttävä bodhicittaan. Bodhicitta
on ansioiden aarreaitta sisältäen rajattomat hyveet”.
Neljäs opetuspäivä
Neljännen opetuspäivän opetus keskittyy
mietiskelyn erivaiheisiin ja sen eettiseen perustaan.
”Mietiskelyn on jatkuttava koko elämän ajan.
Bodhicittan, myötätunnon, rakkauden ja viisauden mietiskeleminen
tarkoittaa sitä, että mieli on muutettava myötätunnoksi, rakkaudeksi,
bodhicittaksi ja viisaudeksi. Eettinen kurinalaisuus on kaikkien
hyvien ominaisuuksien perusta.
Eettisestä kurinalaisuudesta voi kasvaa
bodhicitta, myötätunto, rakkaus, kärsivällisyys, anteliaisuus, iloinen
ponnistelu, valaistuminen, nirvana ja viisi polkua. Maallikkojen
täytyy noudattaa pääasiallisesti kymmentä harjoitusohjetta. Joka päivä
tulisi tarkastella, onko toiminut niiden mukaan”.
Mielen harjoittaminen ja mielen keskittäminen
”Buddhalaisuus on mielen harjoitusta. Mielen
hallintaan saamiseksi on harjoitettava paljon tyyneysmietiskelyä,
jonka jälkeen on kehitettävä mietiskelevä keskittyminen. Jos
keskitytään Buddha-patsaaseen on silloin koko keskittyminen
kohdistunut siihen eikä se vaella mihinkään muuhun kohteeseen.
Mietiskelevän keskittymisen myötä kehosta tulee kevyt ja valmis
tekemään monenlaisia asioita. Mieli tulee selkeäksi, kevyeksi ja hyvin
valppaaksi. Se aiheuttaa suuren onnen tunteen kehossa ja mielessä”.
Opetus päättyy Je Tsongkhapan säkeisiin.
”Kumarran pääni alas Sakya-perheen johtajalle, jonka keho on
muodostunut miljoonista erinomaisista hyveistä, jonka puhe täyttää
lukemattomien olentojen toiveet, jonka mieli näkee tarkasti tiedon
kaikki kohteet”.
Kirja on erittäin hyvä ja syväluotaava selitys
Lamrimin monipuolisille ja laajoille opetuksille.
Tämän kirjan opetukset ovat olleet perustana
kaikille myöhemmin Suomessa annetuille opetuksille. Se on myös avain
tiibetinbuddhalaisuuden ja Je Tsongkhapan opetusten syvällisemmälle
ymmärtämiselle suomalaisille ja koko Gelug – Opetuslinjan
perimmäiselle ymmärtämiselle Suomessa.
Geshe Pema Dorjee
Lamrimin Henkisiä Opetuksia
Biokustannus Oy 2015, 108 sivua.
