Oikea ajatus on totuuden kuvastimena kuin kirkas majakan valo yön pimeydessä. Vain totuus on ajanmittaan kestävää. Ihmisen tulisi olla rehellinen myös itselleen ja pyrkiä totuuteen eikä takertua ahdasmielisiin ennakkoasenteisiin.

Aineelliset sekä henkiset lainalaisuudet vaikuttavat elämässä samanaikaisesti. Henkisestä rinnakkaistodellisuudesta on monenlaisia kosketuskohtia maalliseen elämään, jos vain kiinnittää niihin huomiota. Ihminen on maallisessa elämässä keskellä vastakkaisia voimia ja näin on mahdollista kiinnittää huomiota vain aineellisuuteen sekä vähätellä tai suoranaisesti torjua mielestään henkiseen rinnakkaistodellisuuteen viittaavat tapahtuvat. Usein, mitä enemmän takerrutaan maallisuuteen, niin kuvitellaan silloin olevan poikkeuksellisen järkevä sekä "tieteellinen".

Esimerkiksi kymmenet miljoonat ihmiset ovat kokeneet tietoisen kehosta irtautumisen ja osa on tehnyt havaintoja, mikä ei ole mahdollista kehosta käsin tai aivotapahtumana, kuten havainnoinut naapurihuoneistoa tai katon rakenteita. Tähän kokemukseen liittyy yleisesti kuolemanpelon menettäminen ja tapahtuman yksityiskohtainen muistaminen. Tällöin liikutaan ajatuksen voimalla ja toisinaan osa ihmisistä ei haluaisi palata kehoonsa. Joskus leikkauksessa tai kuolemanrajakokemuksessa tehdään havaintoja, vaikka ei ole aivotoimintaa. Paikkansa pitävät erilaiset henkilökohtaiset henkiset kokemukset ovat melko yleisiä. Henkisten tapahtumien ja kokemuksien perimmäinen tarkoitus on johdattaa ihminen henkiselle tielle ja näin tietoiseen Luojayhteyteen.

Cristopher Einegerin kirjassa "�Maailman kauneimmat rukoukset"� (WSOY, 1996) löytyy myös maailmankuulun tiedemiehen Albert Einsteinin mietelause: "�Oma uskontoni on erään loputtoman, luonnoltaan kaikkea muuta korkeamman henkisen olennon nöyrää palvontaa, olennon, joka antaa vihjeitä itsestään pienissä yksittäisilmiöissä, joita pystymme havaitsemaan heikoilla ja riittämättömillä aisteillamme."� Carl G. Jung toi saman asian esiin, että ihmisen tulisi elää kahdessa todellisuudessa samanaikaisesti ollen tarkkaavainen, mitä huomioita saa Luojaltaan. Avataara Amma suosittelee kaiken tekemistä yhdessä Kristuksen tai mestarin kanssa ja hänelle.

Kun jotakin mielipidettä toistetaan vuosisadasta toiseen, niin vähitellen suuri määrä ihmisistä alkaa pitää sitä totena, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa sekä maallisissa että uskonnollisissa asioissa. Esimerkiksi USA:ssa neekeriorjuus perusteltiin ihonvärillä. Tämä teki silloisen käsityksen mukaan ihmisestä osaihmisen.

Luterilainen kansankirkko on suhtautunut vuosisatoja torjuvasti seurakuntalaisen omiin henkisiin pyrkimyksiin, henkisiin kokemuksiin, jopa Kristuksen (Jumalan) kokeminen on kirkkoa häiritsevä ja kirkonoppien vastaista. Nämä käsitykset ovat kuitenkin päinvastaisia, mitä Jeesus kehotti tekemään. Tietty vastaavuus olisi, jos jääkiekkovalmentaja sanoisi, etteivät pelaajat saa käyttää mailoja pelissä joku voi loukkaantua.

Sanat voivat olla hyvin harhauttavia, ne ovat symboleita, jotka kuvaavat jotakin. Saman sanan ihmiset voivat ymmärtää hyvinkin erilaisesti. Uskonnossa sanat kuvaavat ulkokohtaisesti henkisiä tapahtumia ja kokemuksia.

Mielessä suuri ja pieni ajatus voivat vaikuttaa yhtä keskeisiltä. Esimerkiksi kirkollisessa ajattelussa painotetaan, kuinka Jeesus syntipukkina, veriuhrina lunasti ihmiskunnan Taivaaseen. Jeesus itse ei ole sanonut, että hän lunastaa veriuhrina jonkinlaisena kaupankäyntinä ihmiskunnan Taivaaseen vaan korosti, että ihminen on jo Taivaassa. Vuorisaarnassa Jeesus toi esiin, että Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä eli ihminen on kaiken aikaa Taivaassa, vaikka ei olisikaan asiasta tietoinen. Vuorisaarnassa Jeesus kuvasi elämäntavan, kuinka jokainen voi kokea tietoisen Luoja-, taivasyhteyden ja kehottikin pyrkimään tähän kokemukseen ensimmäiseksi.

Ajatus on kuin tietokoneohjelma tai "olio", mikä pyrkii sokeasti toteuttamaan annettua käskysanaa. Ajatus on valtavan voimakas. Hypnoosissa ihminen pitää annettua ajatusta, suggestiota selviönä. Jos luodaan esimerkiksi mielikuva, että ihminen on jyviä nokkiva kana, niin ihminen pitää itseään kanana nokkimassa jyviä ilman kyseenalaistamista, vaikka voi ihmetellä samanaikaisesti miksi katsomossa ihmiset nauravat. Hypnoosikokeissa tulee hyvin esiin, ettei mielellä ole omaa kontrollia.

Ajatus voimistuu toistettuna ja erityisesti tunne energisoi sen. Omat ajatukset, mieleen hyväksytyt mielipiteet heijastuvat mielessä takaisin minätajuntaan kuin peilistä ja näin jokainen ihminen on ajatuksiensa ympyröimä ja nähden jopa elämän ajatuksiensa mukaisena. Mieli on kuin ajatuksien värittämä lasi, minkä läpi elämää katsotaan. Minätajunnan tulisi ohjata mieltään ja olla huolellinen, mitä ajatuksia hyväksyy mieleensä.

Näköhavaintokin muuttuu ensin ajatukseksi, mikä vasta havaitaan. Näin aistitodellisuuskin joutuu kilpailemaan mielen ajatuksien kanssa tullakseen tiedostetuksi. Tämä tulee hyvin esiin hypnoosikokeissa.

Mieleen hyväksytyt mielipiteet voivat harhauttaa ihmistä, niillä ei tarvitse olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Jokainen pitää vaistomaisesti omia ajatuksiaan oikeina, vaikka ihminen on voinut omaksua virheellisiä käsityksiä, osatotuuksia huomaamattaan, esimerkiksi TV:stä, filmeistä, sarjakuvista, auktoriteettien käsityksistä jne.

Ihmisellä on kaksi omaatuntoa. Kirjassaan "Symbolit piilotajunnan kieli" (Otava, 2003) Carl G. Jung käsittelee tiedemiehenä Luojan (Kristus, Itse) ilmenemistä, ihmiseen kätkeytyvänä tietoisena, rakkaudellisena ohjauskeskuksena ja siihen liittyviä lainalaisuuksia. Jungin mukaan ihmisessä on kaksi persoonallisuutta, mieltä. Tämä suurempi on Luoja. Jungin mukaan tämä voidaan koska tahansa todistaa. Jung perusti asian 80000 unen aineistoon.

Luojan läsnäolosta johtuen ihminen tietää aina onko valinta rakkaudellinen, hyväntahtoinen. Toisen omantunnon ihminen saa vanhemmiltaan ja auktoriteettiasemassa olevilta. Tämä ohjeistus voi poiketa huomattavasti ihmisen korkeammasta henkisestä minästä, Luojan läsnäolon antamasta tietoisuudesta. Ääriesimerkkinä on monen saksalaisen suhtautuminen juutalaisiin Hitlerin aikana.

Neale Walsch on kanavoinut telepaattisesti seitsemässä suomeksi käännetyssä kirjassa Luojan ja ihmisen suhdetta sekä kommunikointitapoja. Kirjoissaan Walsch tuo esiin, että syntymällä ihmiseksi jokainen on tapahtumaketjussa missä Luojayhteys pitäisi tiedostaa. Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa. Esimerkiksi jos ihminen lukee loputtomasti kirjoja Luojan rakkaudesta, niin tapahtuma jää kuitenkin epäselväksi, mutta hetkenkin oma kokemus antaa syvällisen ymmärryksen ja tietoisuuden tästä tapahtumasta sekä Ihmisen ja Luojan suhteesta.

Jeesuksen mukaan ihminen on kaiken aikaa Taivaassa, Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa. Näin helvetissäkin ihminen on samanaikaisesti Taivaassa, mutta oma ajatuskupla estää asian tiedostamista. Väärät ajatukset ovat kuin paksu kuori, mikä estää korkeamman läsnäolon havaitsemista. Kun ihminen torjuu Luojan, niin samalla torjuu valon, ilon, rakkauden, autuuden sekä korkean tietoisuuden.

Vuorisaarnassa Jeesus painotti mielen hallintaa. Mieleen ei saisi valita mitään sopimatonta ajatusta ja kuvasi hyväntahtoisen rakkaudellisen elämäntavan, mikä johtaa jokaisen tietoiseen Luoja-, taivasyhteyteen. Avataara Ammakin painottaa, että vastaavalla oikealla elämäntavalla jokaisen on mahdollista maallisen elämän aikana kokea Luoja-, taivasyhteys.  Amman mukaan Luoja on tajunta, tietoisuus. Kaikki tapahtuu Tämän Mielessä. Jumalallisen rakkaudellisen läsnäolon voi löytää sekä kokea vain sisäisesti, ei pyrkimällä johonkin tai etsimällä jotakin itsensä ulkopuolelta.

Avataara Amma tuo esiin näkemyksen, että jos ihminen ajattelee, keskittyy Jumaluuteen, jolla on muoto, niin ihminen kohtaa ensimmäiseksi Jumaluuden muotona, jos keskittyy Jumaluuteen, jolla ei ole muotoa, niin taivaskokemus on kuin sulautuminen tietoisena rakkauden, autuuden mereen, Luojan energiakenttään.

Amman mukaan on hyvin vaikeata rakastaa abstraktista Jumalaa. On paljon helpompi kohdentaa huomio ja rakkaus Jumalan ilmentymään kuten Jeesukseen tai Mariaan sekä saada näin rakkauden kohottava voima ja siihen liittyvä tietoisuus.

1-2 sekunnin Luojakokemus poistaa kuolemanpelon ja antaa syvällisen kokemuksellisen ymmärryksen ihmisen ja Luojan suhteesta. Tätä kokemusta luterilainen kansankirkko pyrkii torjumaan kirkkoa häiritsevänä ja kirkonoppien vastaisena.

Hyvä ja paha ovat suhteellisia. Jokainen ihminen pyrkii onnellisuuteen. Suurin onni ja autuus on Luojayhteyden kokeminen. Ihmisyydessä on aivan keskeistä ymmärtäminen ja tiedostaminen. Toisinaan pahan kohtaaminen voi antaa korkean kohottavan hyppäyksen tiedostamistapahtumassa. Synti olisi keskeistä ymmärtää tapahtumana, mikä erottaa ihmistä Luojasta.

Avataara Amma korostaa, että kaikessa mitä ihminen kohtaa on taustalla Luojan rakkaudelliset kasvot. Pekka Ervast painottaa, että ihminen on saanut kaiken hyvän pahan kautta, valkoiset ja mustatkin enkelit ovat Jumalan palvelijoita mahdollistaen valinnanvapauden. Kohtaamalla oman luomisensa, tekojensa kielteisyyden valitaan omien kokemuksiensa viisastuttamana hyväntahtoisuus.

Neale Walsch kirjoittaa ensimmäisen kirjansa esipuheessa seuraavasti: "Tiedän nyt että kaikki mitä elämässäni on ollut on tullut Jumalalta". Avataara Amman mukaan korkeampaa voimaa voi kutsua Kristukseksi, Krisnaksi tai Buddhaksi. Elämään ja sen tapahtumiin voi suhtautua kuin se olisi lahja, niin hyvä kuin pahakin.

Jokaisen pitäisi olla tasapainossa Itsensä, oman rakkaudellisen ohjauskeskuksensa kanssa. Henkisyys tarkoittaa juuri sitä. Kun rakastaa Luojaa, niin alkaa arvostaa Luojan ilmenemismuotoja ja pyrkii valitsemaan hyväntahtoisuuden sekä rakentavia vaihtoehtoja tuhoavien asemasta. Joogit ovat vieneet tämän elämänkunnioituksen koskemaan kaikkia elämänmuotoja.

Materialistisesti kaikki halutaan nähdä sattuman leikkinä ja erillisenä. Kun valvontakamera kuvaa rikoksen tai urheilusuorituksessa maalin, niin tätä todistetta kukaan ei kyseenalaista. Jos kamerat kuvaavat henkimaailman olennon, niin tämä pyritään torjumaan vetoamalla tieteen vaatimaan loputtomaan toistettavuuteen. Ihminen pystyykin järkeilemään melkein mitä tahansa omaksi edukseen keksimällä ennakkoehtoja tai kiinnittämällä huomiota tai vääristelemällä jotakin pientä yksityiskohtaa. Tapahtuma on kuitenkin todellinen, vaikka se tapahtuisi vain kerran, mikäli se on luotettavasti toteennäytetty.

Kun tuhannet tiedemiehet toteavat katsellessaan maailmankaikkeutta, ettei Jumalaa voi olla olemassa, niin jo yksi ainoa henkinen valokuva osoittaa edellisen harhaopiksi.

Henkissielullisesti ihminen on Luojan huomion kohteena, Tämän energiavirrassa. Luoja on lähempänä kuin oma hengitys. Ihminen ei pysty liikuttamaan sormeakaan ilman Luojan läsnäoloa ja energiavirtaa.

Jokainen voi tulla Jeesuksen ohjeilla Luojasta tietoiseksi. Kokemus on yksiselitteinen. Materialismin mukaan Jeesuksen sanat "Minä ja Isä olemme yhtä" ovat täysin mahdottomia hyväksyä. Jos hyväksyy tämän materialistisen mielipiteen, niin omat ajatukset tekevät hyvin vaikeaksi kokea tietoista Luojayhteyttä. Jokaisen on vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaista.

Hetki sitten ihmiskunnassa oli sitkeä uskomus, että maapallo on litteä, jos menee reunalle, niin voi pudota avaruuteen. Tämä pelko oli Kolumbuksenkin murheena. Luojaa ei tarvitse pelätä. Avataara Amman mukaan kun ihminen lähestyy Luojaa yhden askeleen, niin Tämä lähestyy ihmistä sata askelta.

Jeesus kertoi Jumalan tahdon kehottaen tässä yhteydessä pyrkimään ensimmäiseksi tietoiseen Luoja-, taivaskokemukseen. Ihmisen tulisi rakastaa pyyteettömästi Luojaa, omaa olemustaan Luojan ilmentymänä sekä toisia. Tämä eheyttää ihmisen. Jos ihminen ei rakasta itseään, niin ei voi rakastaa muitakaan. Luoja tiedostetaan rakkauden kokemuksessa. Rakkauden kokemuksessa ihminen yhtyy rakkauden kohteeseen ja kaksi muuttuu yhdeksi. Huomaa tässä yhteydessä Luoja-, taivaskokemus.

Kokemus on aina erilainen kuin sen kuvitelma. Kaikki pohtiminen tapahtuu aina maallisessa mielessä, maallisessa tietoisuustilassa estäen ja keskeyttäen mahdollisen henkisen kokemuksen. Jeesus painottikin, että Luojaa pitäisi lähestyä lapsen kaltaisesti eli vilpittömästi, ilman odotuksia ja ennakkoehtoja. Maallinen mieli ajatuksineen pitäisi työntää hetkeksi syrjään. Neale Walsch on kanavoinut telepaattisesti mielenkiintoisen näkökulman. Kun ihminen rukoilee halua, niin rukoilee halua ja se vie kohteen kauemmaksi.

Rukouksen ja meditaation syvin olemus on olla hetki Luojan kanssa. Tapahtumaa edesauttaa suuresti, jos ensiksi hetkeksi virittäytyy asiaan, esimerkiksi kuuntelemalla kohottavaa musiikkia, keskittymällä hetkeksi ikoniin tai henkiseen tauluun jne. Mielikuva on kutsu ja toteutukseen pyrkivä voima. Rakkaus ja kiitollisuus ovat kohottavia ja yhdistäviä voimia. On keskeistä huomata, että rakkaudellinen rukous ja keskittyminen hetkeksi kohottavaan tauluun jää vaikuttamaan mieleen positiivisesti koko loppuelämäksi. Meditaatiossa ajatuksia tulee ja menee, mutta niihin ei saisi takertua. Koko elämä on Luojan läsnäoloa ja vastaavasti koko elämän voi muuttaa Luojaläheiseksi meditaatioksi.
 

Markku Jyväkorpi
www.rajatieto.com