Ultran
Norjan kirjeenvaihtaja Maarit Mantila Hansen
Kuka omistaa aivomme?
Osa I
Salaista, suuriin ihmismääriin
kohdistunutta LSD-kokeilua myös Skandinaviassa
Vaikka
jokaiselle elävälle ihmiselle on aikojen alusta pitäen suotu omat toimivat aivot, on
maapallolla, erityisesti suuressa maailmassa tahoja, jotka välittävät pahaa
aavistamattomien kansalaisten eläviä ja toimivia aivoja salaisten aivotutkimusohjelmien
johtajille, jotka valitettavan usein edustavat korkeasti koulutettua lääketieteellistä
eliittiä. Salaisissa LSD- ohjelmissa oli ja mahdollisesti on vieläkin kysymys aidosta
dostojevskiläisestä sielujen myynnistä ja ostamisesta. Ostajat ovat etupäässä
amerikkalaisia, salaisen palvelun edustajia.
Viimeaikaisissa,
esimerkiksi Norjan televisiossa esitetyissä dokumenttiohjelmissa ihmiskokeista
väitetään, että kaikki alkoi siitä kun amerikkalaisia sotilaita joutui kommunistien
puolelle Korean sodan aikana 1950-luvun alussa. Jonkun aikaa vangittuna olleet
amerikkalaiset sotilaat alkoivat kritisoida amerikkalaista yhteiskuntaa, josta
amerikkalainen salainen vakoilu päätteli, että kommunisteilla oli hallussaan
jonkinlaista totuus-seerumia, jonka avulla he saattoivat aivopestä amerikkalaiset
sota-vangit. Tämän historian sanotaan olevan alun Amerikan hallituksen alaisiin,
laajoihin ihmisjoukkoihin yltäneisiin ihmiskokeilu-ohjelmiin kuten mind-control ja sen
alaohjelmiin, joiden avulla amerikkalainen salainen palvelu toivoi paljastavansa keinot,
millä saataisiin vastapuolen mahdolliset sota-vangit ja agentit tuomaan julki
sotasalaisuuksia heidän itsensä sitä tietämättä tai huomaamatta.
Mutta
jo vanhempi historia tietää kertoa, että samaan suuntaavia ihmiskokeita tehtiin
Saksassa ja muualla Euroopassa jo 1800-luvun lopulta saakka meskaliinin
(etelä-amerikkalainen kaktusjuice) ja sen synteettisen vastineen avulla. Natsilääkärit
tekivät ihmiskokeista sota-salaisuuden toisen maailmansodan aikana. Saksan hävittyä
sodan kuljetettiin kaikki natsien suorittama tieteellinen tutkimustyö, työn tulokset,
niin kuin sen tekijätkin kuten tunnettua USA:han Operaatio Paperclip'in avulla. Hitlerin
henkilääkäri Karl Brand ja kuusi muuta natsilääkäriä tuomittiin kuolemaan
Nürnbergin sotaoikeudessa sodan aikana suorittamiensa ihmiskokeiden vuoksi, ja
Nürnbergin Deklaraatio hyväksyttiin ohjeeksi mahdollisten tulevien ihmiskokeiden
suorittamiseksi lääketieteen ja muun tieteen nimissä.
Huolimatta
Nürnbergin koodeksin hyvistä aikeista alkoivat salaiset ihmiskokeilut CIA:n johdolla ja
sveitsiläisen kemiallisen teollisuuden avulla jo 1940-luvun lopulla ja jatkuivat
pitkälle 1970-luvulle, jolloin vielä muun muassa skandinaaviset psykiatrit
härkäpäisesti väittivät, että esimerkiksi lysergsyredietylamidin eli LSD:n,
käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa potilaiden psyykkisen terveyden kohottamiseksi
voidaan puoltaa tieteellisin perustein. Ihmisuhreja, jotka osallistuivat LSD:n käyttöön
hoitotarkoituksessa tai tietämättään salaisen palvelun alaisena, amerikkalainen
kirjailija John Marks kutsuu Mantshurian kandidaateiksi. Hän viittaa historiallisesti
japanilaisten lääkärien sotavangeilla suorittamiin bakteriologisiin ihmiskokeisiin.
Ihmisaivo-tutkimuksessa
alkoi uusi aika. Salainen palvelu ja lääketieteellinen psykiatria kiinnostuivat
samanaikaisesti psykologisesta käsitteestä "alitajunta". Tämä yhteinen
kiinnostus johti kiihkeään yhteistyöhön salaisen palvelun, kemiallisen teollisuuden ja
kansainvälisen lääketieteen välillä. Salainen palvelu oli riippuvainen psykiatrisista
eksperteistä ja nämä taas olivat riippuvaisia salaisen palvelun välityksellä
saatavasta rahallisesta tuesta, koska eri maissa kansalliset parlamentit olivat haluttomia
tukemaan rahallisesti tämän tapaista tutkimusta. Esimerkiksi Norjassa 1950-luvulla
professori Carl Wilhelm Sem-Jacobsenin johtama EEG-laboratorio Norjan valtion omistamassa
Gaustadin psykiatrisessa sairaalassa Oslossa, oli Norjan television mukaan täysin
rahoitettu USA:n armeijalta saatujen varojen turvin. Kun USA:n armeijan tilaustyönä
tekemä, norjalaisten psykiatristen potilaiden avulla tehty aivotutkimus ja
eksperimentaatio loppui, luovuttivat amerikkalaiset EEG-laboratorion ilmaiseksi Norjan
Julkisuuteen
tulleiden dokumenttien mukaan CIA rahoitti niin norjalaista kuin tanskalaistakin LSD:n
avulla suoritettua aivotutkimusta näiden maiden psykiatrisilla klinikoilla. Ruotsin
psykiatrisille klinikoille ei CIA tiettävästi antanut suoraa rahallista tukea, mutta
lääketehdas Sandozin valmistamaa LSD:a annosteltiin psykiatristen sairaaloiden välillä
koko pohjolassa CIA:n antamien ohjeiden ja suositusten mukaan.
LSD
- ihmiskokeilua Tanskassa
Vuoden
1980-luvun puolivälissä ilmestyi Tanskassa tanskalaisen päivälehden, Information,
kustantamosta toimittaja Alex Frank Larsenin kirjoittama kirja "De sprængte sind. Hemmelige
forsøk med LSD". ("Ne
räjäyttivät mielen. Salaisia LSD-kokeita Tanskassa"). Larsen paneutuu kirjassaan
tanskalaisen psykiatrisen sairaalan, kööpenhaminalaisen Frederiksberg Hospital, rooliin
kylmän sodan aikaisessa ihmistutkimusohjelmaan osallistumisessa psykiatrian ylilääkäri
Einar Geert-Jørgensenin johdolla.
Toimittaja
Alex F.Larsenin tarkoitus on kirjansa avulla tuoda yleisön tietoisuuteen LSD:n käytön
historia salaisena aseena kylmän sodan aikana sekä tanskalaisen lääkärikunnan
valheisiin perustuvan mainonnan LSD:n parantavasta, miraakkelin omaisesta vaikutuksesta
psyykkisten sairauksien hoidossa. Larsenin kirjan poliittisina seurauksina joutui Tanskan
valtio maksamaan LSD-uhreille suuria rahallisia korvauksia menetetyistä psyykkisestä ja
fyysisestä terveydestä ja normaalista sosiaalisesta elämästä.
Larsen
kutsuu kirjassaan LSD:tä mielen atomipommiksi ilmeisesti ainakin kahdesta syystä.
Ensiksikin aineen psykedeelisen vaikutuksen vuoksi ja toiseksi, koska LSD-ihmiskokeet
saivat alkunsa amerikkalaisista salaisista ihmiskoe-projekteista kuten The Manhattan
Project. Viimeksi mainittu projekti työskenteli lääketieteen nimissä radioaktiivisten
aineiden käytössä potilashoidossa, kun projektilla varsinaisen ja salaisen ohjelman
mukaan mitattiin radioaktiivisten aineiden metabolismia eli aineenvaihduntaa
säteilytetyissä ja radioaktiivisilla aineilla ruiskutetuissa elävissä ihmiskudoksissa.
Tanskalainen
23-vuotias mies, Gunnar Sandvei, joka oli joutunut hakemaan psykiatrista apua yhä
eneneviin pakkoajatuksiinsa värvättiin Frederiksbergin sairaalan LSD-ohjelmaan, kun
sairaalan lääkärit saivat hänet vakuuttuneeksi siitä, että vain LSD-hoito saattaisi
tuottaa tuloksia hänen tapauksessaan. Viiden hoitokerran jälkeen Sandvei oli valmis
lopettamaan LSD:n nauttimisen, koska siitä ei ollut hänen mielestään hänelle mitään
apua ja hän oli sitä paitsi alkanut saada outoja psyykkisiä tuntemuksia, jotka
pelottivat häntä. Mutta lääkärit saivat hänet puhuttua ympäri ja hän suostui
vielä yhteen sessioon, josta tuli Sandvein elämän kauhistuttava käännekohta. Pian sen
jälkeen, kun sairaanhoitaja oli ruiskuttanut häneen 180 mikrogrammaa LSD:tä (erittäin
suuri annos), räjähti Sandvein sielu pohjattomaan kuolemanpelkoon. Kuin jahdattu eläin
hän syöksyi sairaalan käytäviä pitkin öristen, vaahdon valuessa suupielistä.
Viimein hän piiloutui siivouskomeroon ja tarrautui hädissään kuumavesiputkin, jotka
polttivat hänet.
Myöhemmin
hänelle selvisi kovan ajatustyön tuloksena, että häntä oli väärinkäytetty tieteen
varjolla ja yhteiskunnan avustamana. Sandvei aloitti asiansa valmistelun oikeudenkäyntiä
varten. Kului toiset kymmenen vuotta ennen kuin hänen asiansa otettiin todesta.
LSD-terapiaa
myös Norjassa
Norjalainen
psykologi Joar Tranøy on tutkinut norjalaisiin psykiatrisiin potilaisiin kohdistunutta
LSD-hoitoa ja ihmiskokeilua. Hän on kirjoittanut aiheesta kahdessa kirjassaan "
Psykiatriens kjemiske makt ", (" Psykiatrian kemiallinen valta ") (1995) ja
"Til pasientens beste". Behandling,
makt og pasientprotest i norsk psykiatri", ("Potilaan parhaaksi". Hoito,
päätösvalta ja potilas-protesti norjalaisessa psykiatriassa. 1999).
Norjassa
levitettiin 1960-luvulla LSD-hoito ja ihmiskokeilu kolmeen eri sairaalaan. Valtion
omistamassa psykiatrisessa sairaalassa Oslossa, Gaustadin sairaalassa, tehtiin
ylilääkäri Carl Wilhelm Sem-Jacobsenin johdolla elektronista ja kemiallista
aivotutkimusta, johon kuului provosoidut LSD-psykoosit. Lierin psykiatrisessa sairaalassa
Drammenissa johtivat LSD-tutkimusta ylilääkärit Per Lingjærde ja Odvar E. Skaug.
Viimeksi mainittu johti sairaalan yhteydessä toimivaa psykiatrisen tutkimuksen
laboratoriota. Kolmas LSD-terapiaa antava sairaala oli yksityinen Modumissa sijaitseva
hermoparantola Modum Bad, jossa LSD terapiaa johti ylilääkäri Gordon Johnsen. Kaikki
mainitut neljä norjalaista LSD-lääkäriä olivat erittäin aktiivisia osallistujia
aiheesta järjestettyihin kansainvälisiin seminaareihin, konferensseihin ja kokouksiin
Saksassa, USA:ssa ja Kanadassa. He osallistuivat myös NATO:n ja CIA:n järjestämiin
enemmän tai vähemmän salaisiin LSD-seminaareihin.
Norjalaisessa
LSD-terapiassa yritettiin pitää kiinni "kansainvälisesti hyväksytyistä"
kriteereistä: potilaat
oli valittava siten, että heillä ei ollut ollut aikaisempia psykoottisia episodeja,
potilaiden oli oltava tarpeeksi intelligenttejä ja heillä oli oltava tarpeeksi hyvä
mielikuvitus. LSD:tä annettiin vain osana psykoterapeuttista hoitoa, jolloin toivottiin
aineen jouduttavan psykoterapiaprosessia siten, että potilaan patoutumia tuli
päivänvaloon LSD-psykoosin aikana. Suuri LSD-potilaiden ryhmä kristillisessä Modum
Badissa oli "vapaaehtoiseen" hoitoon tulleet miespuoliset homo-potilaat.
Norjassa
ei ole käyty vielä LSD-potilas versus valtio oikeudenkäyntejä, mutta sellaisia
odotetaan lähitulevaisuudessa, kun esimerkiksi ns. Norjan sotalapset ryhtyvät
oikeudenkäyntiin valtiota vastaan. Sotalapset (saksalaisten sotilaiden ja norjalaisten
naisten lapset) väittävät, että heitä heidän lapsena ollessaan käytettiin
koekaniineina norjalaisissa instituutioissa muun muassa LSD-lapsikokeissa, joiden aikana
lasten ihmisarvo vedettiin lokaan mitä kauhistuttavammalla tavalla. Lisäksi
väitetään, että jotkut lapsista kuolivat kokeista johtuviin sivuvaikutuksiin.
Kuka omistaa aivomme, Osa 2:
Ultran nettikolumni 4/2003
|
