Heikki Huuhaa astraalitasolla

Heikki Huuhaa on opetellut ruumiista irtaantumisen. Eräänä iltana hän päätti taas lähteä surffaamaan henkimaailmaan. Heikki jätti kroppansa koisimaan punkkaan ja lähti henkitason matkalle.
Ensimmäisenä Heikkiä vastaan tuli hyvä humanoidi.
- Kappas, Heikki Huuhaahan se siinä, olet näemmä oppinut "out of body" -tekniikan. Onko ollut mielenkiintoisia reissuja? Kyseli hyvä humis.
-Onhan tää ihan mielenkiintoista. Tossa yx ehtoo sattu kyllä vähän nolo juttu, kun siirsin tietoisuuteni yhdelle kaverille juuri kun hänellä oli intiimi hetki tyttöystävänsä kanssa. Eihän ne mua tietenkään nähneet, mutta oli se silti vähän kiusallista.
- No Heikki, eihän siitä kannata paineita ottaa, ethän sä voinut tietää että niillä oli painikisa meneillään ja ajattele positiivisesti; tuli paljon halvemmaksi kuin nettiporno.
- Niin se on kyllä totta. Tosin näistä fyysisistä nautinnoista ei silloin niin perusta, kun fysiikka löhöää himassa. Mutta onhan se sielunvirkistyskin tärkeää, tuumi Heikki.
- Niin ja vois herättää vähän huomiota jos kuolaisit fyysisellä tasolla jonkun makuuhuoneen katonrajassa, totesi hyvä humis.

Kun tärkeimmät asiat oli käsitelty Heikki ja hyvä humis rupesivat keskustelemaan henkeviä.
- Maassa julkaistaan paljon ns. kanavoitua kirjallisuutta. Monista teoksista sanotaan että niihin on saatu inspiraatio teikäläisiltä. Se näissä ufoaiheisissa teoksissa ärsyttää että meitä ihmisiä verrataan muurhaisiin tai simpanseihin joita humanoidit käyvät ihmettelemässä. Vähän sama juttu kun uskonnollisissa kuvioissa, joissa ihmisiä haukutaan syntisäkeiksi. Mitenkähän on näiden kanavointien laita, Kyseli Heikki.
- Voihan ihminen tietysti saada inspiraatiota henkitasoilta, mutta aika paljon näissä "kanavoinneissa" on ihmisen omaa ajattelua. Siihen tietysti pitäisi pyrkiäkin että ihmiset käyttäisivät omia aivojaan, eivätkä jättäisi vastuuta tekemisistään muiden tasojen harteille. Noista uskonnollisista jutuista voit jutella Jeesuksen kanssa, hän hengailee tänään kausaalitasolla.
- Ok, mä lähden sinne, morjens hyvä humis.
- Moro Heikki ja hyvää jatkoa, toivotteli hyvä humis.

Heikki siirtyi kausaalitasolle ja tapasi siellä Jeesuksen. Jeesuksen mukaan uskonnot ovat todellakin vääristäneet pahasti alkuperäistä ideaa. Oppi lähimmäisenrakkaudesta on muuttunut tiukkapipoiseksi kauhuskenaarioksi.
- Sama jengi joka naulas mut ristille, on kirjoittanut raamatun ja perustaneet kirkot. Mitä muuta siitä voisi syntyä kuin alistamiseen ja vallankäyttöön pyrkivä pelotteluinstituutio. Ajatellaan vaikka ihmisten Jumalakäsitystä. Sanotaan että Jumala uhrasi minut ihmisten syntien tähden. Eli teille syötetään juttua että rakastava Jumala olisi sadistinen pervo. Kyllä se ristiinnaulitseminen oli puhtaasti ihmisten oma moka.
- Mikä sitten on todellinen sanomasi, kysyi Heikki.
- Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi, siinä se oleellisin. Kaikki muu oheiskrääsä on vain anekauppaa, totesi Jeesus.
- Yes, tämä selvensi paljon asioita. Kiitos Jeesus.
- Ei mittään. Pidä Heikki ittes henkenä.

Heikki jatkoi surffailua henkimaailmassa ja vastaan tuli Elvis. Elvis ja Heikki vaihtoivat kuulumisia, kun Elvis yllättäen tokaisi:
- Missähän mun pillerit on. Edellisestä lääkityksestä on jo vartti. Elvis kaivoi taskustaan astraali-aspiriinia ja heitti niitä kourallisen kitaansa.
- Öh, kuule Elvis. Astraali-aspiriinia ei kyllä ohjeen mukaan oteta kahta purkkia vartin välein.
- Joo, sitä ne henkimaailman pomotkin sanoo että jos mielin päästä korkeammille henkitasoille, mun pitäis pystyä luopumaan sikanarkkailusta. Tämän takia mitkään harakirit ei kannata, koska ihminen joutuu kuitenkin henkimaailmassa opiskelemaan kesken jääneet läksyt.
- Tai viimeistään seuraavassa elämässä, totesi Heikki.
Tässä vaiheessa Elviksellä rupesi astraali-aspiriini nousemaan hattuun ja hän rupesi sammaltavalla äänellä hoilaan "Love me tenderiä".
Heikki katsoi parhaaksi liueta paikalta vähin äänin.

Seuraavaksi Heikki kohtasi pahan humanoidin nimeltä Ureahead.
- Terve Ureahead, mitenkä pahan humiksen hommat sujuu?
- Kiitos kysymästä, kyllähän tässä on pahantekoa riittänyt. Heikki ja paha humis pohtivat syvällisesti hyvän ja pahan olemusta.
- Teillä maassa dramatisoidaan aika lailla meikäläisiä. Meikäläisten rooli on ihan tärkeä kokonaisuuden tasapainon kannalta. Henkinen kehitys vaatii myös vastavoiman. Vähän niinkuin nyrkkeilijä tarvii harjoitusvastustajaa kehittyäkseen, niin myös henkisellä tiellä pitää olla harjoitusvastustajia, jotta kehitystä tapahtuisi, filosofoi Ureahead.
- Siis vähän niinku jing ja jang. Meillä maassa on kyllä sananlasku että "paha saa palkkansa".
- Joo, se pitää paikkansa. Saatana maksaa meille ihan kohtuullisesti. Tilipäivä on kahdesti kuussa.
- Maassa pohditaan usein, että onko Maan piirissä olevat humikset hyviä vai pahoja. Mitenkä on, käyttekö te pahat humikset usein maassa?
- Herran jestas, ei me uskalleta. Me tehdään pahaa vaan viran puolesta, jotta tasapaino universumissa pysyisi yllä, mutta teikäläiset sen sijaan ovat ihan oikeasti pahoja. Meinaatte tuhota koko planeetan ja siten järkkyttää koko linnunradan tasapainoa.
- Mitenkä sitten hyvät humikset uskaltautuvat Maan piiriin, kysyi Heikki.
- Niiden on vähän pakko, ihan viran puolesta. Hyvillä humiksilla riittää työsarkaa teidän planeetalla.
Me pahat humikset taas tuntisimme itsemme vain harrastelijoiksi, kun seuraisimme teidän touhujanne. Kyllä myös pahanteossakin pitäisi kosmisia lakeja noudattaa.

Yhtäkkiä Heikki keskeytti keskustelun todeten:
- Keho alkaa heräillä kotona. Täytyy lähteä, se olisi noloa jos keho heräisi ilman isäntää. Sehän olis ihan pallo hukassa ilman mua.
- Joo, mee ihmeessä. Se olis ikävää jos kroppas kävelis siellä päin seiniä, kun ei oo ketään kotona. Voi vielä kolhia ittensä tai rikkoa paikkoja.
- Niin tai naapurit voi soittaa sille valkotakkiset ja siinä vasta homma olisi saada keho ulos lataamosta, eli nyt täytyy mennä, morjensta paha humis.
- Moro Heikki ja pahaa jatkoa, toivotteli Ureahead. Niin Heikki siirtyi takaisin fyysiseen kehoonsa. Hän tullee jatkossakin harrastamaan opettavaista astraalisurffailuaan.

Paluu luetteloon