Alussa on ajatus
- Kaikkeus sinussa itsessäsi
Klaus Rahikainen
157 s.
Kustantaja Basam
Books Oy, 2013
Vuosikymmenet elämää ja ihmisenä olemista pohtinut Klaus Rahikainen on
sujuvakynäinen ja sujuva-ajatuksinen arjen henkisyyden filosofi. Tämänkin
kirjan keskeinen teema on kaiken synnyttävä ajatus, jumalan ja ihmisen
luova alkuajatus. Kaikki elämän leikit ja draamat alkavat yhdestä
ajatuksen liikahduksesta. Selkeä näky ”vain ajatus” avautui kirjan
tekijälle kuin elämän kukka, jonka hän tässä haluaa ojentaa myös
lukijoilleen.
Tekijä ruotii
erilaisia kaikkeuden ja ihmisen perusolemukseen useasti liitettyjä
käsitteitä monista eri näkökulmista. Hän näkee jokaisen mielessä
liikahtaneen ajatuksen lähes konkreettisena oliona, joka lentoon päästyään
lähtee toteuttamaan itseään maailman kaleidoskoopissa. Selkeät, voimakkaat
ajatukset toteutuvat nopeasti mutta epävarmat tai ristiriitaiset ajatukset
hidastavat luomistyötä. Vasta kun rajoittuneet tai negatiiviset ajatukset
on käsitelty pois tieltä, hyvät pyrkimykset pääsevät vapautumaan.
Kirjoittaja potkii itseään ja lukijaansa mukavan jääräpäisesti vihdoinkin
tunnistamaan ja kohtaamaan nuo ”sielussa tikittävät pommit” ja perkaamaan
ne syrjään vapauden tieltä.
Kirjaa lukiessa
hiukan häiritsi se seikka, että Rahikainen liian helposti yleistää asioita
monikon ensimmäiseen persoonaan, mikä tosin on aika tavanomaista tämän
tyyppisille henkisille kirjoituksille: ”Meidän ajatuksillamme on taipumus
jämähtää paikoilleen…”, ”Me tuhoamme toinen toisemme taistellessamme
elintilasta…”, ”Me unohdimme oman näkymättömän itsemme…”, ”Me emme uskalla
ylittää tietämättömyyden rajoja…” Tietenkin monet tällaisista
toteamuksista ovat yleisiä mutta eivät niin kaikenkattavia etteivätkö
kirjoittajat voisi yrittää löytää täsmällisempiä tapoja ajatustensa
ilmaisemiseen.
Nimittäin, näen
yleistämisen olevan laajemminkin informaation välityksessä hyvin
vaarallista. Tänä päivänä on paljon ajatusten suuntaajia, jotka paketoivat
ihmisiä milloin minkäkinlaisiin nippuihin. Sitä tulisi välttää.
Paikoitellen
kirjasta tulee ”ääneen ajattelemisen” vaikutelma, jonka olisi voinut
välttää tekstin tiivistämisellä. Mutta Rahikaisen monipolvisista
pohdinnoista putkahtelee vähän väliä esiin hyviä uusia oivalluksia.
Esimerkiksi kannustaessaan luovan ajattelun vapauttamiseen ja
oikeanlaisiin valintoihin, hän näkee maailman hallitsemiseen pyrkivien
hullujen diktaattorien perimmäisenä moottorina ristiriidan, jonka
synnyttää toisaalta heidän oman elämänsä luovan itsevaltiuden energia ja
toisaalta sitä rajoittavat pelot. Kirjoittaja sanoo heidän olevan oikeilla
jäljillä, mutta lähimmäistensä pelossa sortuvan kanssaihmisten
nujertamiseen ja orjuuttamiseen.
Rahikainen
pommittaa ajatusvirrallaan tuon tapaisia kysymyksiä eri puolilta ja aika
usein löytää hakemansa ytimen. Muun muassa Synnit ovat viisauden siemeniä
-otsikon alta löytyy paljon noita ydinajatuksia. Kirjoittaja rohkaisee
luovuuden vapauteen, eikä ns. synteihinkään tarvitse jäädä jumiin.
Luominen on iloisen läsnäolon toimi, hän muistuttaa, ja synti voi olla
luomisen menetelmä: ”Vain kokemalla muuta kuin täydellisyyden napakympin
me pystymme saamaan esiin jumalan olennossa piilevät luomisen
mahdollisuudet.”
Nämä ajatukset voivat todella päästää ahdistuneen mielen
kepeään lentoon, ”me voimme kasvaa jumalolennoksi, eli Mikko tai Maija
Kristukseksi.” Eikä tässä tunnu mitään suuruudenhulluutta, päinvastoin,
Rahikainen jos kuka vaikuttaa olevan tavallinen jalat-maassa -tyyppi ilman
minkäänlaista guruttelun tarvetta (jota joillakin henkisillä opastajilla
tuntuu riittävän). Hän kirjoittaa itsestäänselvyytenä: ”Luopumalla
syntiesi taakasta sinä saat itsellesi tuosta kokemuksesta kertyneen
viisauden ja annat elämällesi uuden mahdollisuuden kehittyä uusista
luovista ajatuksista kasvavien seikkailujen kautta!”
Jo nämä poiminnat
ja kommentit Klaus Rahikaisen kirjasta riittäisivät antamaan siitä oikean
kuvan, mutta vielä lopuksi haluan nostaa kuolemaa käsittelevistä
pohdinnoista yhden upean ajatuksen: ”Kuolema rakastaa elämää”. Tekijä
kirjoittaa kuinka kuolema onkin juuri elämä itse, joka vain pitää
huolen siitä, ettei sen virtaaminen koskaan lakkaa. ”Kun syleilemme
kuolemaa, hyväksymme sen todellisen rakkauden viestin, me herätämme
kehomme ikuiseen syntymään.”
- Wau!
Heikki Juutilainen
Katso myös Rakkauden ja
kuoleman kohtaaminen
KUSTANTAJAN ESITTELY:
Minä
olen itse elämä, joka meissä kaikissa hakee loputtomasti uutta ilmaisua.
Minä olen itse Luoja, kaikkien kokemustemme ja hahmojemme yhteinen
rakastava lähde. Siksi voin sinustakin kertoa ja kirjoittaa, sillä näen
sinussa itseni ja itsessäni sinut, saman ihmeellisen elämän etsimässä
vapauttaan kuvittelemiemme rajoitusten vankilasta.”
”Alussa on ajatus” on elämän ankarissa paineissa puhdistunut ymmärrys
siitä, mitä elämä on. Se on vastaus kaikkiin niihin kysymyksiin, joita
pinnallinen kulttuurimme pitää mahdottomina ja vaarallisinakin.
Teos on itsetietoisen pohtimisen ja jääräpäisen elämisen puhdas tulos,
kirja jonka Rahikainen itse olisi halunnut lukea kun hän aikuisuutensa
kynnyksellä ensimmäisiä kertoja kysyi tuon perimmäisen kysymyksen: kuka
minä olen?
Klaus Rahikainen
on Ahvenanmaalla asuva kirjailija. Hän on aiemmin kirjoittanut ja
kustantanut kymmenen kirjaa suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.
