Suomalainen metsäsota
– Miten jatkuva kasvatus voitti avohakkuun
Lähde Erkki
370 s.
Into 2015
Uudet
kansainväliset tutkimukset osoittavat, että aidoilla metsillä on
merkittäviä vaikutuksia niissä vierailevien ihmisten henkiseen,
psyykkiseen ja jopa fyysiseen terveyteen. Avohakkuualoilla ja
nykykäytännön puupelloilla ei myönteisiä vaikutuksia ole. Aito metsä
on todellakin terveyden lähde. Professori Erkki Lähde puhui ja
kirjoitti näistä asioista jo 1980-luvulla, mutta ”Virallinen Suomi”
vain pilkkasi näitä syvällisiä totuuksia.
Olen metsänomistaja. Nautin suunnattomasti
metsässä liikkumisesta, marjojen ja sienten poimimisesta ja jopa vain
istumisesta mättäällä ihaillen aidon metsän puita kokien samalla
metsän terveysvaikutuksen. Siksi en halua, että metsääni avohakataan
ja maapohja möykytetään kulkukelvottomaksi. Avohakatusta ja
istutetusta puupellosta häviävät mustikat kymmeniksi vuosiksi ja
niiden mukana monet muut metsän eliöt, metsäkanalinnutkin.
Onneksi Erkki Lähde on nyt julkaissut uuden
kirjan Suomalainen metsäsota, jossa hän neuvoo yksityiskohtaisesti,
miten metsää tulee hoitaa ilman rumia avohakkuita ja kuitenkin saada
siitä puupeltokasvatusta paremman taloudellisen tuoton.
Lähde on pitkän työuransa aikana tutkinut ja
kehittänyt metsän jatkuvan kasvatuksen menetelmän, jolla metsä säilyy
hakkuista huolimatta metsänä eikä muutu avohakkuuraiskioksi. Viime
vuonna jatkuva kasvatus lopulta kovan taistelun jälkeen hyväksyttiin
lainvoimaiseksi. Kirjassa neuvotaan yksityiskohtaisesti, miten jatkuva
kasvatus sopii kaikenlaisiin metsiin ja kaikille kasvupaikoille
kaikkiin osiin maata. Itse asiassa malli on globaali ja hyvin toimiva
vaikkapa sademetsissä niin, ettei niitä tarvitsisi tuhota
avohakkuulla.
Edelleen avohakataan vuosittain kymmeniä tuhansia
hehtaareja viimeisiä ilmaiseksi syntyneitä ja luontaisesti
kehittyneitä aitoja metsiä. Metsän äitiä, koivua hävitetään muun
muassa taimikonhoidon nimissä. Taistelu siten edelleen jatkuu.
Marja- Liisa Hänninen
Kustantajan esittely:
Suomen
metsäpolitiikka on nojannut yhteen totuuteen, jota ei ole saanut
kyseenalaistaa. Tässä kirjassa professori Erkki Lähde kertoo
osallisuudestaan 60 vuotta kestäneeseen ”metsäsotaan”, joka lopulta
päättyi jatkuvan kasvatuksen hyväksymiseen. ”Metsät kasvavat
ilmaiseksi ja aivan itsestään”
Suomen metsäpolitiikka on nojannut yhteen
totuuteen, jota ei ole saanut kyseenalaistaa. Tässä kirjassa
professori Erkki Lähde kertoo osallisuudestaan 60 vuotta kestäneeseen
”metsäsotaan”, jossa metsänhoidollista taistelua on käyty virallisen
totuuden, eli tasarakenteisen kasvatuksen, ja Lähteen ajaman jatkuvan
kasvatuksen paremmuudesta.
Kun Lähde nuorena tutkijana 1970-luvulla alkoi
Lapissa kiinnittää huomiota vaihtoehtoisiin metsän uudistamistapoihin,
häneen lyötiin kerettiläisen leima. Kun hän myöhemmin tutkimusryhmänsä
tuloksiin perustuen uskalsi esittää, että vanhasta metsänhoidollisesta
harsinnasta kehitetty jatkuvan kasvatuksen malli oli sekä
taloudellisesti että ympäristön kannalta ylivoimainen tasarakenteiseen
kasvatukseen verrattuna, hän sai koko virallisen metsäorganisaation
vihat päälleen.
Ainoan oikean metsänhoidon paradigma –
tasarakenteinen kasvatus – murtui, kun Suomeen säädettiin vuonna 2014
uusi metsälaki, jossa sallitaan muitakin metsänkäsittelyn
vaihtoehtoja, niiden joukossa jatkuvan kasvatuksen menetelmä. Lähteen
toteamus ”metsät kasvavat ilmaiseksi ja aivan itsestään” sai uuden
metsälain kautta laillistuksensa.
Erkki Lähde
Erkki Lähde nimitettiin Metlan metsämaatieteen
professoriksi vuonna 1978 ja pari vuotta myöhemmin metsänhoidon
professoriksi. Hän on kehittänyt avohakkuuvapaan niin sanottuun metsän
jatkuvan kasvatuksen menetelmän ja julkaissut useita kirjoja ja suuren
määrän tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita, yhteensä noin 500.
Saman verran on myös kertynyt esitelmiä ja tietotauluja. Hän jäi
eläkkeelle vuonna 2003 mutta jatkaa edelleen tutkimustyötä.
