Kirjailija
ja tutkija Jeena Rancken pistää lukijat koville.
Paitsi että hän on tutkija, hän on myös tunnettu
Sweet Jeena and her Sweethearts-yhtyeen
solistina.
Edessä on moninaisten tietojen yhteensulautuma,
missä lukija lauletaan suohon kuvitelmineen ja
maaliin päässyt voi vain huokaista, että olipa
matka. Näin monipuolista kuvausta ja lukijan
luulojen virittelyä en ole aikaisemmin lukenut.
Yliluonnollisen näkijöillä ja kokijoilla on
melkoinen lukumatka edessään ja veikkaan, että
pientä romahdustakin lukijan itsetunnossa voi
esiintyä matkan varrella. Perusteellinen Jeena
Rancken on, ja juuri perusteellisuudessaan
paikoin lannistava, vaikka hän on kuunnellutkin
tutkittaviaan. Ja niinpä lukija saa lukea silmät
ymmyrkäisinä yliluonnollisen maailman
laaja-alaisuutta. Löysin monia kokemuksia, jotka
ovat itsellenikin tuttuja ja koettuja, mutta oli
muutamia, joista en ollut aikaisemmin saanut
tietää.
10 luvun sisällysluettelo antaa vihjeen
lukijalle kirjan laajuudesta osa-alueineen. luku
2 kiinnostanee eniten tavallista pulliaista:
Haastateltavien kertomat yliluonnolliset
kokemukset. Lähteet, liitteet, tiivistelmät,
abstract, kiitokset, asiahakemistot ja
henkilöhakemistot ovat myös osa sisältöä.
Hartaalla ja omistautuneella lukijalla on
edessään unohtumaton tutkimusretki.
Rajatiedon auttava puhelin sekä ufot on myös
muistettu. Kirja on vain jaksettava lukea pala
kerrallaan, sillä sisäistämistä häiritsee
paikoin pahastikin tutkijoiden yliopistokieli,
jota ei ymmärrä aina sivistynytkään lukija. Jos
voidaan ilmaista jokin asia pelkästään
suomenkielisellä sanalla, olisi hyvä muistaa
tämä, ettei luku-urakka jää kesken lopullisesti.
Useimmat kokemukset ovat lähtöisin kansan
syvistä riveistä ja tunnettuja pitkin
ihmiskunnan historian.
Onkin mielenkiintoista tutustua historian antiin
koskien yliluonnollisia näkyjä ja kokemuksia.
Kansojen ja ihmisten tavat muovaavat myös
kokemuksia ja niihin suhtautumista –
ajatellaanpa vaikka eri uskontoja ja
enkeliaiheita. Jos verrataan, miten ennen
vanhaan on koettu vaikka enkelit, niin nykyisiin
enkelikirjoihin on tullut lisää sisäistämistä,
enkelikanavointia ja värikkyyttä. Enkelit
villitsevät ja tulevat aina vain lähemmiksi ja
kiintoisemmiksi.
Niin tai näin, paranormaali maailma on yhä
iskussaan, vaikka se kirjassa kuoritaan
sipulimaisesti. Minkä sille voi, jos joku
tutustuttuaan digikameroihin toteaa päässeensä
ulottuvuuksiin, vaikka suvun menneeseen
historiaan kameran kuvaamin todistein: kauan
sitten eläneitä lapsia, joista suku tunnistaa
omansa ja heidän tutkimusretkensä pihapiiriin?
Kiehtovaa, miten nykymaailma avaa historiaa
jonkun suvun suhteen. Näitä vain koetaan.
Lukuisia kokemuksia läpikäyneenä voi vain
ajatella, että myös henkimaailma kehittyy!
Entiset tervehtivät nykyeläjiä. Digikamerat ovat
tuoneet esille muinaiset tontut ja keijut,
vaikka niitä ei pitäisi kaikkien mielestä olla
olemassa. Sitkeässä ovat perinteet.
On aina hyvä tutustua ja lukea, ja hyvä uskoa
itseensäkin. Minkä sille voi, mitä näkee. Asiat
vain tapahtuvat yleensä ilman ajoituksia tai
ajatuksia. On hyvä jaksaa kunnioittaa omia
kokemuksiaan ja näkemisiään, vaikka joskus
aivokoppa saattaakin olla eri mieltä ja joku voi
joutua rauhoittumaan mielisairaalaankin. Maailma
on muuttumassa voimalla kaikkialla. Mainio
ajatus on pitää tavallista tapahtumapäiväkirjaa
ja ainakin kirjata ylös eriävät kokemukset.
Kuortaneenkävijät kokevat Ultrapäivillä uljaassa
hongikossa hyväksynnän ja muuallakin, missä
kokoonnutaan yhteen asian tiimoilla. Tuolloin
kokee jotakin omalaatuista ja selittämätöntä
edes pieneksi ajaksi. Kokee henkisen
yhteenkuuluvuuden, eräänlaisen paranormaalin
kokemuksen. Tulkinta, merkitys ja vaikutus…
Tuula Pelttari
KUSTANTAJAN ESITTELY:
Yhteyksiä
jumaliin, henkiolentoihin, ruumiista
irtautumisia, poltergeisteja, ennenäkyjä ja
ihmeitä. Ihmiset ovat kaikkina aikoina kertoneet
kokemuksista, jotka he ovat mieltäneet tai
tulkinneet yliluonnollisiksi tai ihmeen
kaltaisiksi. ”Yliluonnollisena pidetyt
kokemukset eivät ole tänäkään päivänä kadonneet
mihinkään, vaikka rationaalinen maailmankuva on
ottanut vallan”, sanoo sosiaalipsykologian
tutkija Jeena Rancken. Hän tutkii kirjassaan
Yliluonnollinen kokemus, millä tavalla
yliluonnollisena pidetty kokemus on vaikuttanut
kertojiensa elämään. Kokemukset eivät katso ikää
eivätkä säätyä, vaan sellaisista raportoi
edelleen 15–50 prosenttia ihmisistä. Ilmiö ei
siis ole marginaalinen, tabu kylläkin.
Pohjimmiltaan Yliluonnollinen kokemus kuvaa
sitä, kuinka ihmiset ylipäätään rakentavat
tapahtumista ja niiden tulkinnoista elämälleen
merkityksen. ”Kokemuksen merkitys voi muodostua
elämän mullistavaksi, jos sen ajatellaan olevan
yliluonnollisten voimien tai olentojen
aikaansaama eikä vaikkapa pelkkä tuulenpuuska
tai sattuma”, Rancken toteaa.