Uusi maa. Uusi ihminen.
– Kertomus Aleksanteri Ahola-Valon elämästä nuoressa Neuvostoliitossa
vuosina 1917-1933
Ritva Ahola
Kustantaja Elpo ry, 2015
312 s.
Kirja esiteltiin Helsingin kirjamessuilla
22.-25.10.2015
Harvinaislaatuinen teos harvinaislaatuisen ihmisen nuoruudenvaiheista.
Itsekäs ja ihanteeton nykymaailma tarvitsee kipeästi idealisteja ja
uuden suunnan näyttäjiä, joten Ritva Aholan sedästään Aleksanteri
Ahola-Valosta kirjoittama teos on juuri nyt paikkansa ansainnut.
Vuonna 1900 Inkerinmaalla syntynyt Ahola-Valo oli lapsuudestaan alkaen
peloton, toisten parasta ajatteleva ja aitoa sydämen sivistystä
säteilevä persoona.
Mukaansa tempaava elämäntarina perustuu
Ahola-Valon muistiinpanoihin, arkistomateriaaliin ja 1980-luvulla
tehtyihin haastatteluihin. Kertomus lähtee liikkeelle Venäjän 1917
vallankumouksesta nuoren Alin kokemana, ja tavallisen kansan tasolta
katsottuna historia näyttäytyy hiukan eri valossa kuin mihin olemme
tottuneet. Intomielinen, hyvän piirustustaidon omaava Ali oli jo
lapsena luvannut taistella taiteensa avulla maailman raakuutta ja
hulluutta vastaan. "Minä hyökkään kuvillani kaikkia armeijoita
vastaan!" hän julisti. Venäjän sisällissodan rajut vaiheet heittelivät
Alia. Monet olivat huumaantuneita vallankumouksen suomista
mahdollisuuksista ja "uuden ihmisen" luomisesta, joten Alikin pääsi
mukaan valistusosastoihin. Kirja esittelee jonkin verran myös Alin
osallistuvia lino- ja akvarellitöitä.
Tarinasta käy hyvin esille se, kuinka
yltiöidealismi ei kohtaa todellista elämää. Rahvaan sivistäminen
kertaheitolla on tuomittu epäonnistumaan. Nuorta Ahola-Valoa ei voi
yrittämisen puutteesta moittia, sillä taiteen opiskelun, kuvitustöiden
ja opetuksen ohella hän suorastaan ryntäilee toinen toistaan
vaativampiin haasteisiin, joita lahjakkaalle idealistille on tarjolla.
Yhtenä merkittävimpänä saavutuksenaan Ali itse
piti kehittämäänsä ihmisen aktiivisuuden ohjaamismenetelmää, joka
perustui itsekuriin ja ajankäytön tarkkaan suunnitteluun. Hänen
mielestään jokaisella tietoisella yksilöllä pitää olla selkeä
päämäärä, mihin elämässään pyrkii. – Ei hullumpi ajatus; elämän arvoa
tulisi nykyisenä markkinahulluuden aikana taas pohtia todella syvästi.
Kirja vie Alin mukana mitä merkillisimpiin
kokemuksiin sadan vuoden takaiseen Minskiin ja Vitebskiin. Tunnettuja
henkilöitä vilahtelee tekstissä, näemme millaista oli Repinin
kotitilalla tai minkälainen mies oli Marc Chagall. Pikkuhiljaa alkaa
ihanteellisen vallankumouksen takaa paljastua ihmisten raadollisuus ja
muuttamattomuus. Naissuhteissaan ja avioelämässään harhaileva Ali elää
huikeiden suunnitelmiensa irrationaalisessa maailmassa, irtautuu
jokapäiväisestä elämästä ja joutuu laiminlyömään perhettään. Leninin
kuoleman jälkeen Neuvostoliitossa alkavat vainot, jotka ahdistavat
Aholankin perhettä, joka erinäisten vaiheiden jälkeen lopulta pääsee
pakenemaan Suomeen.
Valo-taiteilijanimen omaksunut Ali todellakin
koko elämänsä ajan taisteli valon puolesta pimeyttä vastaan. Aholan
valo oli enemmän humaanista kuin hengellistä laatua, hän ei suvainnut
valehtelemista ja piti uskontoa yhtenä syynä elämän epäkohtiin.
Veljentyttären kirjoittama teos on kunnianosoitus suurelle sielulle ja
samalla toivottavasti tien valaisija ja rohkeuden valaja uusille
suunnan näyttäjille.
Heikki Juutilainen
KUSTANTAJAN ESITTELY:
Uusi maa. Uusi ihminen –teos kertoo Alin eli Aleksanteri Ahola-Valon
(1900-1997) värikkäistä vaiheista Venäjällä ja Neuvostoliitossa
vuosina 1917-1933. Tämä lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa Pietarissa
ja Viiritsassa elänyt nuorukainen oli ottanut järkyttävän
lapsuudenkokemuksensa pakottamana elämäntehtäväkseen paremman maailman
luomisen taiteen ja oikeanlaisen kasvatuksen avulla.
Venäjän vallankumouksen ja sisällissodan mukana
Ali Ahola ajautui Valko-Venäjän Vitebskiin ja Minskiin, lopulta
Moskovaan. Sieltä Hän joutui perheineen pakenemaan Stalinin vainoja
Suomeen 1933. Koko ajan hän oli opiskellut taiteita, erityisesti
grafiikkaa, ja saavuttikin huomattavia tuloksia. Se ei kuitenkaan
riittänyt hänelle, vaan hän kehitteli 25-vuotiaasta lähtien
evohomologiaa eli itsekasvatukseen perustuvaa kasvatusmetodia.
Vallankumous jäi hänen mielestään vaillinaiseksi. Uuden, paremman
maailman luomiseksi olisi tarvittu yhteiskunnallisen muutoksen lisäksi
myös henkistä kasvua, itseä ja muita kohtaan vastuullisesti
käyttäytyvää ihmistä.
Ritva Aholan dokumenttiromaani on jatkoa
Pohjanmaalta 1800-luvulla Venäjälle muuttaneen perheen vaiheisiin,
joista tekijä kertoo kirjassa Aika laulaa laulujaan. Uusi maa. Uusi
ihminen. on kuitenkin itsenäinen teos. Kirja tarjoaa paljon sellaista
kiehtovaa aikakauden historiaa, jota ei mistään historian kirjoista
ole luettavissa.
